Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuotti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuotti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Makupaloja Pentti Viherluoto 100 vuotta -näyttelystä


Turun pääkirjaston aulassa maaliskuun ajan esillä ollut näyttely kokosi yhteen Pentti Viherluodon monipuolista luovaa tuotantoa. Kiehtovimpia lienevät ikivihreiden klassikkokappaleiden käsikirjoitukset - alla muun muassa Aamu Airistolla ja Punaiset lehdet.


Punaiset lehdet sisältää myös viestin Toivo Kärjelle:

"Muusikko Toivo Kärki! Pyydän Teitä ystävällisesti sovittamaan tämän tangon orkesterille (3 viulua, 2 klarinettia, harmonikka ja täysi rytmi). Mutta älkää lähettäkö sovitusta tänne, sillä tulen hakemaan sen luotanne..."

Nähtävillä oli myös valokuvia yhtyeistä ja soittokavereista. Sellaista kotialbumia ei Viherluodoilla olekaan, jossa ei olisi kuvaa spontaanista musiikki-iloitteluista ystävien kesken, olipa vuosikymmen mikä tahansa.


Pentti Viherluodon yhtye suosittautuu - Monipuolinen ohjelmisto. Tanssi- ja viihdemusiikkia, vanhaa ja uutta! Kokoonpano: Hanuri - Antero Hellström. Klarinetti - Eino Nertvala. Basso, (laulu) -Pentti Aro. Kitara, (laulu) - Pentti Viherluoto. Puhelimet: 22821 ja 26757



Iloiset soittoniekat. Lokakuu 1949.

Nähtävillä oli myös nuottijulkaisuja koko vitriinin mitalla. Alla turkulaisen Soitin Laineen julkaisema nuottivihko valssista Meriltä palannut (säv. Pentti Viherluoto, san. Harry Etelä. Pianolle sovittanut Toivo Kärki, svensk text Thure Wahlroos). Ihastuttava kansi kuvituksineen on, kuten tavallista, Pentin käsialaa.



Myös tietokirjailija Juri Nummelin kirjoittaa näyttelystä Julkaisemattomia-blogissaan.

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Pentti Viherluoto 100 vuotta

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi sata vuotta Pentti Viherluodon syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Turun pääkirjaston aulassa on ollut maaliskuun ajan nähtävillä laaja, arkistomateriaalista koottu näyttely.


Metrien pituiseessa vitriinissä on ollut esillä valokuvia, nuottikäsikirjoituksia, lehtiartikkeleita, piirroksia, kuvituksia, ad libriksiä, nuottijulkaisuja, äänilevyjä, ansiomerkkejä ja -viirejä, maalauksia, pari soitintakin: espanjalaiseksi nimitetty kitara sekä mandoliini.









Näyttelyn esittelyteksti kuuluu seuraavasti:

"Turun pääkirjaston Aula 3.3. – 31.3. Pentti Viherluoto – 100 vuotta syntymästä. Vuonna 1915 syntyneitä ansioituneita viihdetaiteilijoita ovat Olavi Virta, Toivo Kärki, Tapio Rautavaara sekä kansainväliset tähdet Billy Holiday, Edith Piaf ja Frank Sinatra. Satavuotisiaan juhlivien joukkoon kuuluu myös turkulainen Pentti Viherluoto (9.11.1915 – 19.11 2004). Hänen dramaattiseen ja kiehtovaan elämäntarinaansa voi tutustua näyttelyssä, jossa on esillä nuottimateriaalia, kuvia, tekstejä ja esineitä lähes sadan vuoden varrelta. Samalla voi tutustua myös Pentin Aimo-veljen (alias Timo Haukkala, Harry Etelä, Elmo Tero) töihin."

Näyttely on ollut kiehtova leikkaus läpi 1900-luvun vuosikymmenten ja entisajan Turun. Samalla se on esitellyt vasta jäävuoren huippua kaikesta arkistomateriaalista ja mielenkiintoisista tarinoista.


Kuvan valokuvassa veljekset, vasemmalla Pentti sotamiehen puvussaan ja oikealla Aimo, nauttimassa auringon lämmöstä Ruissalossa. Vieressä on kenttäpostia Aimolta Pentille: "Tämä uusi tango 'Kaukainen ystäväni' on oikein harvinaisen kaunis. Eräs parhaistasi!"

Materiaalia oli koottu myös kolmelle sermille ja kolmeen erilliseen pöytävitriiniin. Etualalla näkyy pöytävitriiniin pystytetty Ruissalo-dioraama.



"Pilven takaa kuuhut kurkistaa, kun usva tammipuiston verhoaa..." (Kuutamon varjoja, 1949, san. A. Viherluoto, säv. P. Viherluoto)

tiistai 6. marraskuuta 2012

Satu lemmikistä, foxtrot

Nuottikäsikirjoitus "Satu lemmikistä" vuodelta 1932. Säv. Pentti Viherluoto, san. Harry Etelä.



Sanat löytyvät erillisestä tekstivihosta, jossa on kappaleen kohdalla myös merkinnät "Vuorisalo-sarja", "alkujaan Usko Hurmerinnan vihossa" sekä "13.1.1935".



Satu lemmikistä

Haave hauras, suloisin taas mieleheni kangastaa
kun syäntä armaan lemminkin sain öin ja päivin rakastaa
Viel aika tuo muistossain kuin eilen ollut ois
Oi jospa vielä majassain mun lemmikkini laulu sois

Käki kaukaa kaihoten siel kukkuu luona salomaan
Se meitä kutsui lumoten pois satumaita kulkemaan
ja tielle alle askelen kuin lunta leijui vaan:
sirotti tuomet kukkiaan ja sulotuoksut täytti maan

Satu armaan lemmikin ei koskaan unhoittua voi
Se haave hauras, suloisin niin monet onnenhetket loi
Nyt murhe sielun yllättää kun voisin unhoittaa
Niin hiljaa sortuu laulu tää ja silmänurkkaan kyynel jää